Bon Voyage

Päätin palata blogosfääriin.

Vaikka eihän minulla ole enää edes kameraa.

Paitsi kahdessa ökypuhelimessa,

 jotka ostin kolmenkympin kriisiin.

Parempi se kuin juosta pikkumustassa pitkin kylää...

Minä olen edelleen minä

Mutta moni asia on muuttunut.

Eikä ikä ole vain numeroita,

kengänkokoja tai nahkasormikkaita.

Kasvoin ihmiseksi.

Opin antakaan anteeksi.

Katsomaan ensin peilin kautta

Hyväksymään 

menneentalvenlumet.

Hiljaisuudessa on voima.

Kaikkea ei tarvitse.

Eikä saa.

Kun emoni sairastui

Minä tajusin...

Elämisen tajunnanvirta 

ei olekaan ikuista
Eikä öiseen indigoon kuole.

Huomaan

En ollutkaan heikko

Vaikka niin odotin.

En pudonnut maahan.

Tai mennyt rikki.

Vuodet sen antoivat 

Voiman kohdata hiukseton emo.

Yliopistollisen sairaalan 

seitsemännessä kerroksessa.

Siihen ei auta Chanel

Ei 

Bon Voyage